Remonttia pukkaa

Nostalgia-huone, joka näyttää nyt tältä....





























ja tältä......








...sekä tältä...







...on remontoinnin osalta katkolla, kiitos seiväskadon. Koska rakkaan remontoijani sormet syyhyävät ellei ne pääse koskettamaan joko vasaraa tai porakonetta, on hän siirtynyt toistaiseksi touhuamaan saunan puolelle. Vaikka illat ollaan kummatkin kotona, näkee miestä muualla asunnossa lähinnä vain ruokailujen aikaan. En sitä silti laita pahakseni, sillä saunassa näyttää tällä hetkellä tältä (vertaa aiempaan "tuttuun suomalaiseen perussaunaan", jossa lauteet ja seinät ovat samanväristä tylsää vaaleaa puuta ja istuinlauteet menevät kiltisti vain pitkää seinustaa pitkin.) Seinät ei ole oikeasti noin punaiset kuin miltä kuvassa näyttää. :










..ja yksi ilta hän oli taikonut vanhan lampun tilalle tälläisen:







Ja koska meillä on nyt tämä seiväsbuumi meneillään, sauna tulee saamaan osansa siitäkin. Eli ikkunan ympärille tulee seiväsreunukset ja kattolistat tulee seipäästä, jos vain onnistuu. Ylimmän ja keskimmäisen lauteen välille tulee seipäistä irroitettava seinä, joten lauteiden aluset jää nätisti piiloon eikä kiinteä seinämä jää kiusaamaan saunan pesijääkään, eli luultavastikin minua. Kiukaan ympärille ja kapealle lauteelle tuleva turvakaide tulee seipäistä myös. Lauteille sivellään parafiiniöljyä, joka toivottavasti muuttaisi niiden väriä vähän tummemmaksi. Oijoi. Siitä tulee kyllä hieno! =)

On mulla vaan mahtava ja taitava remonttireiska, ja joka osti minulle vielä nämäkin:




=)


...jää jännittää onko tekstit ja kuvat oikeilla paikoilla julkaisun jälkeen...

Odottajat

Käsintehtyä ekovillaa Intiasta.
Nättiä, kallista, mutta puikkoihin katkeavaa.






Siitä tulee koristeita kangaskasseihin.








Keskeneräisiä neulomuksia.




















Kirppiskankaat odottaa ompelukonetta.

Vielä elossa

Viime päivityksestä onkin vierähtänyt jo rapiat kaksi kuukautta, joten on aika taas höpäjätä. Joulu tuli ja meni eikä kaikkien joulukoristeiden ja suunniteltujen käsityölahjojen tekemiseen ollut niin paljon aikaa kuin aluksi luulin.Nyt joululahjaksi kerkesi kuitenkin lähteä muunmuassa tuunattu kankainen kauppakassi ja metallilangasta tehtyjä hedelmäkoreja sekä kuvassa olevaa hieman pienempi tilda-piparikranssi. Jottei ensi vuonna joulun seutu käy liian kiireiseksi, olen jo aloittanut suunnittelemaan ja hankkimaan ensi joulun joulukoriste- ja lahjatarvikkeita. Joulualesta täydensin myös joulukorttitarvikevarastoa.Ensi joulun juttu voisi olla myös kynttilöiden tekeminen. Askartelukirjan mukaan ei se niin vaikeata taida ollakkaan. =)























Sain kuin sainkin ennen joulua alottamani ryttyliinan kutomisen päätepisteeseen viime sunnuntaina. Vaikka leveyttä oli noin..hmm.. 40cm? ja pituutta 2m eikä voimallakaan tarvinnut paukutella, väkersin monta tuntia enemmän sen kanssa kuin ensimmäisen mattotekeleeni kanssa. Ymmärtääkseni liina värjätään luonnonväreillä myöhemmin. Seuraavaksi suunnitteilla on ruskeahkon saalin kutominen.
Omaa kudontavuoroa odotellessa aion ajatella jo vähän pidemmälle ja penkoa kaapit turhista lakanoista ja vaatteista ja tehdä niistä matonkudetta nostalgia-huoneen räsymattoihin. Räsymatot ovat kuitenkin vasta ensisyksyn heiniä, sillä ennen niitä pitää tehdä eteisen matto. =)



Huh! Kylläpä meni hermot tekstin julkaisun kanssa. Kuvat ja tekstit ei olekkaan julkaistessa samoilla kohdilla kuin esikatselussa, joten sain muutella ainakin 10 kertaa eikä vieläkään menny paikalleen. Ja tähän päälle kettuileva langaton hiiri ja yhteyden välillä katkaiseva "supernopea"-mokkula. Ärrr!!

KilPikOnNaN mUna ja MatKaLauKku

Onpas aikaa taas vierähtänyt edellisestä päivityksestä.. Päivitykset näköjään tapahtuu aina ratsastuspäivien iltoina kuten tänäänkin. Heppajutut jätän kuitenkin sikseen ja keskityn kotieläintarhan antimiin. Karvaisista vähempikarvainen, eli punakorvakilpikonna, vänkäsi tänään kauan odotetun munan vessan lattialle. Sinkku-ValeMamma nimeltään Roode on jo kauemman aikaa näyttänyt työntävän munaa maailmaan ja kaivavan epätoivoisena lattiaan sille koloa. Neidin miesmäinen nimi johtuu siitä, että 15 1/2 vuotta sitä on luultu urokseksi, kun sitten eräänä viimekesäkuisena päivänä sen akvaariosta löytyi kaksi rikkoutunutta munaa. Munista ei hautomallakaan minun harmikseni tule uusia kilppareita, koska neiti Roode on tällä hetkellä kolminkertainen leski. Yhden elämänkumppanin menetys oli tosin hänen itsensä suunnittelema ja raa'asti toteuttama. Mutta ei siitä sen enempää.





Onnistuneena aasinsiltana voin siirtyä kertomaan, että kirppiksiä on koluttu taas sekä Joensuussa että Ilomantsissa. Joensuusta löysin viikko sitten vanhoja kolmiruutuisia ikkunoita 10e/kpl, joista yksi lähti ilman suurempia pohdintoja mukaan, koska sellaisesta oli haaveiltu jo pitkään. Kirppareilta olen viimeaikoina hakenut erityisesti juuri vanhaa halpaa ikkunaa, vanhoja matkalaukkuja, kiikkutuolia, astia/liinavaatekaappia, vanhoja peltipurkkeja ja valokuvakehyksiä sekä kangaskassien tuunausvälineitä eli nappeja ja virkattuja liinoja. Tänään löysinkin 7 eurolla vanhan matkalaukun (joka ei kuvassa tosin ole edukseen) Ilomantsin kirppikseltä, jossa en ollut koskaan käynyt. Sieltä löytyi myös aiemmin haaveilemani pienempi peltirasia ompelutarvikkeille, josta isomman version ostin Joensuusta. Tuohon matkalaukkuunkiin päätyy ompelutarvikkeita, kankaita ja lankoja, kunhan saan tiirikoitua lukon auki.





Neuletyöt on ollu nyt katkolla, eikä sinapin värinen kaulahuivi ole edennyt 50 cm pidemmäksi. Sen sijaan olen aloittanut ruttuliinan kutomisen ja kävin Taito Pohjois-Karjalan järjestämällä tähtitaivaspallo-kurssilla Piirolan Pihassa (ilomantsin käsityökeskus). Ennenkuin oon toteuttanut kaikki edelliset näpräyssuunnitelmat, olen jo hyvää vauhtia suunnittelemassa tekeväni pienempiä tähtitaivaspalloja ikkunoihin jouluksi. Liian paljon suunnitelmia ja liian vähän aikaa. =)

Nyt täytynee lähteä laittamaan Neiti Roode iltakylvystä untenmaille.

Ratsastusta ja nostalgia-huoneen toteuttamista

Vieläkin on posket punaisena tämän päivän ratsastustunnilta, joka on sarjassaan jo toinen ratsastustunti elämäni aikana. Ennen ajattelin heppahöperöitä höpöiksi, mutta miusta taitaa olla tulossa hyvää vauhtia samanlainen. Norjanvuonohevonen, jolla oon nyt ratsastanu, on ollut erittäin hellyttävä mussukka, mutta samalla myös erittäin velmu kaveri. Sitä on käytetty myös terapia-hevosena -liekö siksi juuri sopiva miulle. =D Ratsastus kuuluu miun uusiin harrastuksiin, joita täällä Ilomantsissa oon alottanut mattojen kutomisen ja latinobicin lisäksi. En myöskään Joensuussa asuessani käynyt retkeilemässä metsissä ja viettämässä öitä autiotuvilla tähän malliin kuin täällä. Harrastusten (ja edullisten hintojen) puolesta täällä on kyllä hyvä asua. =)

Ja asumisesta nostalgiahuoneen pariin. Nyt on loputkin seinät saaneet maalit päälleen. Maalattiin seinät pariin kertaan uusiksi päältä, koska kuviot ei miellyttäny silmää. Maalin levitys kostealla pesusienellä oli hikistä puuhaa, seinästä tuli aika levoton eikä värikään ollut eduksi. Joten maalattiin tasaisen yksivärikseksi. Väri näytti aluksi liian tummalta, mutta liekö silmät tottunu jo siinä määrin, että väri onkin just täydellinen tohon huoneeseen. En saanut sellaista kuvaa, jossa väri olisi oikean värinen. Lilahtavanharmaanvaalenaruskeaa. =)




Joensuussa käydessäni en malttanut olla tarkistamatta muutaman kirppiksen valikoimaa eikä kierros mennyt tälläkään kerralla hukkaan. Löytyi hienoja vanhoja peltipurkkeja ja valokuvakehyksiä. Kaikki yhteensä 21e. Noihin saa laitettua kaikenlaista pientä piiloon. Vaaleankeltainen kiikkutuoli (60e) odotti edelleen ostajaansa ja hetken aikaa mietin, olisinko se minä, mutta päätin vielä kuitenkin jatkaa kangaspäällysteisen kiikkutuolin etsintää. Mukaan lähti myös peri virkattua liinaa, jotka päätyvät olkalaukun ja kangaskassien koristeiksi sekä kangasta, jonka revin matonkuteiksi nostalgiahuoneen mattoa varten. Kangas on kyllä nätti, joten saa nähdä keksinkö ennen sen repimistä sille muuta käyttöä.

Kirppislöytöjä ja talvinautiskelua

Ulkona on ollut niin nättiä kun viime viikolla tuprautti 20-30 cm lunta Ilomantsin päälle. Keskiviikkona nousee asteet ilmeisesti nollaan, joten kaunista maisemaa piti käydä tallentamassa kameraankin kun vielä on puutkin valkoisena. Vaikka lumet tuleekin (ainakin vielä) joka vuosi, aina se kuitenkin jollain tapaa yllättää, miten kauniilta kaikki lumisena näyttää. Suomen talvi on kyllä kauneinta mitä oon nähnyt. <3



Ja nostalgiahuoneen remontti jatkuu..Tänään tosin vain remonttitarpeiden shoppailulla. Löydettiin hieno pähkinän värinen laminaattilattia huoneeseen, piti ottaa kovuusluokkaa 32, jottei koiran kynsistä jää muistoja koiran ja laminaatin kohtaamisissa. Lopuille seinille lähti vaaleaa vihertävän harmaata maalia. Sitä levitellään valkoiselle pohjalle pesusienellä, jottei seinästä ei tule tylsän yksivärinen. Liian monimutkainen kuvio ei voi olla, koska maalatulle seinälle kiinnitetään heinäseipäät. Tekis mieli jo alottaa maalailut ja laminaattien asennus (eli käytännössä teen sen mitä mies pyytää minun tekevän ja loput ajasta seuraan mitä hän tekee ja jakelen viisaista neuvoja, joita kannattaisi edes välillä kyllä noudattaa..), mutta laminaattien täytyy kuulemma ensin totutella asunnon ilmastoon.



Pyörähdettiin uudessa Joensuun Jättikirppiksellä Prisman kupeessa, joka osoittautui helmikirppikseksi. Mukaan lähti vanha kahvipannu 2,5e ja nätti peltirasia 10e. Oli lähellä että jätin rasian hyllyyn hinnan vuoksi, mutta jäi vaivaamaan niin paljon että piti se ottaa mukaan. Rasiaan tulee ompelutarvikkeita. Olisin halunnut siitä myös pienenkin version, joka maksoi 10e, mikä oli kyllä jo aivan liian kallista! Mukaan lähti lisäksi vanha sukkula 5 eurolla (eli kapula, johon pyöritetään mattoja kutoessa kudetta ja se sitten loimilankojen välistä pujotetaan läpi). Nää kamat saa paikan nostalgiahuoneesta.


Uulalaa. Muistin juuri, että huomenna on elämäni ensimmäinen ratsastustunti. Hui ja hei!

Lumikenkäilyä ja torttuja

Ui. Tänään hurahti yhteensä 4 tuntia lumikenkäillen lumisen kauniissa Petkeljärven kansallispuistossa kaiken hiljaisuuden keskellä. Matkassa oli avomies, koira sekä ystäväpariskunta sekä heidän koirat, joten vipinää riitti - varsinkin kolmella uroskoiralla, jotka nylkyttelivät kimpassa vähän väliä. Kävelykilometrejä kertyi 6 eikä metsään täällä päin lähdetä koskaan ilman eväksiä eli makkaraa, kuumaa juotavaa sekä nuotiolla paistettavia vaahtokarkkeja. Namnam! Kenkäillessä suunniteltiin myös yhteisiä pikkujouluja, joihin toivottavasti osallistuu kolmaskin paikallinen pariskunta. Sittenpä onkin koolla miun ns. ilomantsi-pelastajat. =D Ilman näitä ihmisiä elo keskellä ei mitään saattaisi käydä liian ankeaksi ja yksinäiseksi. Joten iso kiitos heidän! <3

Parhaillaan odottelen voitaikinan sulamista, jotta pääsen täyttämään makean himoni joulutortuilla. Oikeastaan tekee mieli suklaata, mutten viitsi vaivautua 300 metrin päähän kauppaan. Tänään saadaan päätökseen kotimme "nostalgiahuoneen" tapetointi -tai siis avomies saa sen valmiiksi (kyllä miekin touhussa yritteliäästi toissapäivänä autoin!!;). Nostalgiahuoneeseen remontoidaan yksi seinä heinäseipäistä ja toinen tapetoidaan "mummolan seinäksi" huoneen teeman mukaisesti. Loppuihin seiniin, kuten myös seipäiden taakse tulee kahta ruskea-harmaa-väliltä olevaa maalia. Tapetoinnin lopputulos on kyllä enemmän modernimmasta mummolasta, koska tykästyttiin eniten juuri kuvassa näkyvään tapettiin (Bårostapeter, Artwork 8449, 39,50e/rulla). Pystyn kuitenkin kuvittelemaan seinälle 20-30 luvun lehtien kuvista ja mainoksista tehdyt taulut - sitä maailmaa on myös kuva tuunatussa kauppakassissa.


Huoneeseen odottaa pääsyään vm.1925 Singer (kuva tulee myöhemmin), jonka löysin Joensuusta Punaisen Ristin kontista 120e:lla. En tiedä maksoinko liikaa, olin etsinyt sellaista jo pidempään ja tuo hinta ei tuntunut silloin liian kovalta. Menipä rahat ainakin hyvään tarkoitukseen.
Muita huoneeseen suunniteltuja huonekaluja on kiikkutuoli ja vanha astia/liinavaatekaappi, joka tuunataan tarvittaessa kirppislöydöstä omannäköiseksi. Talon miesväki unelmoi levysoittimesta, jolla voi cd:n lisäksi soittaa lp-levyjä, sille tulee siis löytymään myös paikka.

Voitaikina on sulanu, nyt torttuilemaan!